Säätiö

Tarinamme

Stockholm Culture Awards juhlistaa erinomaisia saavutuksia taiteessa ja kulttuurissa kunnioittaen yksilöitä kahdellatoista alalla, joiden työ rikastuttaa kulttuurielämää ja edistää huippuosaamista omilla aloillaan. Palkinto pyrkii vahvistamaan Tukholman roolia kansainvälisenä kulttuurin, tiedon ja taiteellisen vaihdon keskuksena.

Kaikki alkoi neljä vuosikymmentä sitten neljästä opiskelijasta, jotka yrittivät pelastaa muutamia kiviä.

Stockholm Culture Awardsin perustajat

Vuonna 1983 neljä Uppsalan yliopiston Stockholms nation -osakunnan jäsentä (Rikard Högberg, Sverker Littorin, Hans Wernstedt ja Hans von Gaffron) perusti Föreningen Stockholmskultur -yhdistyksen, pienen yhdistyksen, joka omistautui Tukholman kulttuurille ja historialle. Muutamassa vuodessa siitä tuli säätiö, Stiftelsen Stockholmskultur. Kyseinen säätiö vastaa nykyään Stockholm Culture Awards -palkinnoista.

Sen merkittävin varhaisvaiheen kampanja käytiin syksyllä 1988 Norrköpingin lounaispuolella sijaitsevilla pelloilla. Herrebrossa Borgin pitäjässä sijaitsee yksi Pohjois-Euroopan tiheimmistä pronssikautisten kalliopiirrosten keskittymistä: yli 6 000 kuviota noin 300 kalliopinnalla, maisema, jonka arkeologit rinnastavat Tanumiin Bohuslänissä. Viranomaiset päättivät 28. lokakuuta 1988 ohjata uuden E4-moottoritien kulkemaan alueen halki. Suunnitelma olisi räjäyttänyt noin viidenkymmenen kuvion kalliopaneelin.

Stockholmskultur reagoi muutamassa päivässä. Se järjesti 4. marraskuuta luvallisen mielenosoituksen Riksantikvarieämbetet-viraston edustalla Tukholmassa järjestäjänään Rikard Högberg, ja mielenosoituksessa vastustettiin 3 000 vuotta vanhojen kalliopiirrosten räjäyttämistä. Yhdeksän päivää myöhemmin yhdistyksen jäsenet osoittivat mieltä itse kallioilla eläinten nahkoihin pukeutuneina banderollin alla, jossa luki “Lopettakaa kulttuuriperintömme ilkivalta.” Högberg totesi paikallislehdelle, että kalliopiirrosten räjäyttäminen vastaisi sitä, että kreikkalaiset purkaisivat Parthenonin pizzerian tieltä.

Yhdistys ei ollut asiassa yksin. Samaa asiaa ajoivat toimittajat, taiteilijat, eräs kuvanveistäjä, läänin muinaismuistoyhdistysten liitto sekä Riksantikvarieämbetet-viraston oma muinaismuistojen johtaja. Kaikista äänekkäin ja teatraalisin oli kuitenkin noin yhdeksänkymmenen jäsenen tukholmalainen yhdistys. Viikon sisällä tielaitos totesi uuden linjauksen mahdolliseksi, ja maaherra julisti kalliopiirrokset “jo pelastetuiksi.” E4 siirrettiin uuteen paikkaan. Nykyään Herrebron ohi ajava ei tiedä, kuinka lähellä kalliopiirrokset olivat murskaksi räjäyttämistä.

Tätä kaavaa säätiö on noudattanut siitä lähtien: kulttuuriperintöä suojelevat ne, jotka tulevat paikalle. Vuonna 2000 sen puheenjohtaja oli yksi niistä ruotsalaisista lahjoittajista, jotka rahoittivat graniittisen muistomerkin Nyenin paikalle. Nyen oli ruotsalainen kaupunki Okhtan suulla, ja se sijaitsi siinä, missä Pietari sijaitsee nykyään, vuoteen 1703 asti.

Säätiön myöhempi työ siirtyi protestista tunnustuksen antamiseen. Vuodesta 2010 lähtien Stockholm Culture Awards on palkinnut saavutuksia kahdellatoista eri alalla, klassisesta musiikista ja oopperasta arkkitehtuuriin, elokuvaan, matematiikkaan ja humanistisiin tieteisiin. Palkintojenjakotilaisuuksia on järjestetty kuninkaanlinnassa, Tukholman kaupungintalon Sinisessä salissa, Riddarhusetissa sekä Tukholmassa että Helsingissä, ja Paroni Banérin palatsissa (Odd Fellow-huset).

Miksi sillä on yhä merkitystä

Kulttuuriperintöä suojelevat ne, jotka tulevat paikalle

Kalliotaide, rakennukset ja monumentit eivät suojele itseään. Ruotsin laki antaa arkeologisille kohteille vahvan suojan, mutta infrastruktuurin suunnittelu on yhä tutkijoiden ”pirulliseksi ongelmaksi” kutsuma asia: jokainen tie-, rautatie- ja asuntohanke punnitsee kulttuuriperintöä budjettien, aikataulujen ja kilpailevien yhteiskunnallisten etujen vastapainona. Alla olevien lähteiden ruotsalaiset tapaukset osoittavat samaan suuntaan. Tulokset riippuvat harvoin pelkästä asiantuntijalausunnosta; ne riippuvat siitä, mobilisoituuko yhteisö ajoissa.

Herrebro on oppikirjaesimerkki. Asiantuntijat olivat oikealla puolella, mutta tiepäätös oli tehty hiljaa vuosia aiemmin ja sitä oltiin toteuttamassa ennen kuin kukaan suunnittelutoimistojen ulkopuolella tiesi. Sen muutti kaksi viikkoa julkista painetta. Stockholm Culture Awards on olemassa palkitakseen ihmiset, jotka tekevät tätä työtä (taiteessa, musiikissa, tutkimuksessa) ja pitääkseen säätiön alkuperäisen lupauksen: että säilyttämisen arvoisilla asioilla on aina puolestapuhuja.

Hallinto

Hallitus

Stockholm Culture Awardsin hallituksen ja neuvottelukunnan jäsenet
Vasemmalta oikealle: Sir Hans Wernstedt (valtiovarainministeri), Princess Marianne Bernadotte (neuvottelukunnan jäsen), Ms. Barbara Ekström (pääsihteeri) ja Dr. Knyaz Rikard Högberg (puheenjohtaja).
Neuvottelukunta

Neuvottelukunta

Kunniavieraat

Arvokkaassa seurassa

Kuninkaallisten ja keisarillisten perheiden jäsenet sekä eräät tunnetuimmista palkinnonsaajista ovat jakaneet illan gaalassa ja kokoontumisessa Björndalenissa, jossa vuoden ja aiempien vuosien palkinnonsaajat tapaavat vieraat.

Nobelin suvun jäsen

Ludvig Nobel

Palkintojen jakaja vuoteen 2026 asti
Viestintä

Viestintäneuvosto

Lähteet ja viitteet

Bolagsfakta. (n.d.). Stiftelsen Stockholmskultur: Stockholm Culture Awards.

Botwid, K. (2017). Understanding Bronze Age life: Pryssgården (LBA) in Sweden from an artisanal perspective. Lund University.

Cawa Media. (2024, April 27; 2026, May 18). Stockholm Culture Awards.

Folkbladet Östgöten. (1988, November 10 & 14). Reports on the Herrebro rock-carving campaign.

Föreningen Stockholmskultur. (1988, November 4). Application for demonstration permit (Polismyndigheten i Stockholm). SCA archive.

Fredholm, S., Eliasson, I., & Knez, I. (2021). Strategic responses to wicked problems of heritage management. Land, 10(10), 1032.

Hammami, F., & Uzer, E. (2018). Heritage and resistance. International Journal of Heritage Studies, 24(5), 445-464.

Keenan, P. (2015). A space between two worlds: St. Petersburg in the early eighteenth century. Palgrave Macmillan.

Kurisoo, T., et al. (2023). The role of communities in preserving heritage. International Journal of Heritage Studies, 30(1).

Ling, J. (2023). Swedish Rock Art Research Archives. Adoranten, 5-12.

Nelson, M. (2024). The Swedish apparatus of contract archaeology. Current Swedish Archaeology, 31, 155-178.

Norrköpings Tidningar. (1988, November 11). Reports on the friends of the rock carvings.

Petersmonuments.ru. (n.d.). Memorial sign on the site of the Nyenschantz fortress, St Petersburg.

Plevoets, B., & Van Cleempoel, K. (2018). Community initiatives as a catalyst for regeneration of heritage sites. Cities, 78, 128-139.

Ryman, S. (1988, November 2 & 14). Reports on the Östergötland motorway protests. Dagens Nyheter.

Selinge, K.-G. (1988, November 10). Herrebro’s carvings belong in the landscape. Norrköpings Tidningar.

Sorokin, P. (2014). Archaeological research in St Petersburg, Russia. Oxford University Press.

Söderström, U. (2024). Kulturarv som resurs i socialt hållbar stadsutveckling [Doctoral dissertation]. Linnaeus University.

TT (Tidningarnas Telegrambyrå). (1988, October-November). Wire reports on the E4 and the Herrebro carvings. Svenska Dagbladet.

Wessman, A. (2018). Animals on display: rock carvings from Enköping and Norrköping. Current Swedish Archaeology, 26, 189-216.

Ehdollepanot

Avoin maailmalle

Stockholm Culture Awardsin ehdotukset ovat avoinna maailmanlaajuisesti.

Ehdota Palkitut